Taas oli kynttiläkortin aika.Näitähän nyt syntyy kuin sieniä sateella..no ei sentään..ei varsinkaan tuosta vaan synny.Kyllä näissä on aina sitä luomisen tuskaa ja sitä tuskaa että aina kun jotain ideaa ois päässä niin ei ole sitä taikka tätä vaan kaikkea muuta kyllä..millanen varasto ihmisellä oikeen pitää olla että sielä ois aina jetsulleen se mitä tarttee?? Ilmeisesti oma kauppa..
Tää tuli siis anopin veljen vaimolle.Koitin tällä erää pitää ton kukka innostuksen kurissa ja selvitä mahdollisimman vähällä määrällä..onnistui aika hyvin.Kuvat tuttuun tyyliin edestä,takaa,sivuilta ja sisältä.
Pieni kotelo lahjakortille taikka rahalle...tässä oli rahaa
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.